Saamelaiset suomalaiset

 

Veli-Pekka Lehtola:

Entiset elävät meissä -teos osoittaa, että saamelaisten
menneisyydestä voi puhua muutenkin kuin kolonialismin valossa

Gaudeamus 2022

Máttut ellet mis – entiset elävät meissä. Saamelaisten arkipäivän historiatietoisuutta tarkastelemalla menneisyys voidaan nähdä monisyisemmin ja vivahteikkaammin kuin vain vastakohta-asetelmien kautta. Saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola korostaa, ettei ole olemassa vain yhtä saamelaista historiaa. Hän nostaa uutuusteoksessaan esiin saamelaisten keskinäisen vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen sekä aktiivisuuden oikeuksiensa puolesta.

Saamelaisten historia vähemmistönä ja alkuperäiskansana houkuttaa usein suoraviivaisiin tulkintoihin alistetusta kansasta. Historian kipukohtia ja epäoikeudenmukaisuuksia ei tule sivuuttaa, mutta voiko saamelaisten historiasta puhua myös muuten kuin kolonialismin valossa, Veli-Pekka Lehtola kysyy. Yhtä olennaisia ovat vähemmälle huomiolle jääneet näkökulmat, kuten esivanhempien voima ja sopeutumiskyky sekä muut myönteiset kokemukset. 

”Ei ole olemassa yhtä saamelaista historiaa tai saamelaista tapaa ymmärtää historia, vaan koko joukko saamelaisia historioita, jotka tulevat näkyviksi erilaisissa taustoissa ja näkökulmissa. Tämä voi hämmentää monia, jotka hakevat yksinkertaisia vastauksia kysymykseen saamelaisten ja historian suhteesta. Saamelaisilla on tarve tehdä tiliä koloniaalisen historian kanssa, joka kuvataan usein perinteiden yli vyöryvänä voimana. Paikallisella tasolla vaikeistakin kokemuksista kerrotaan kevyemmin, jopa huumorin avulla. Jokaisella saamelaisella on myös omat kokemuksensa, joiden soveltaminen laajempaan saamelaishistoriaan tuntuu ongelmalliselta”, Lehtola sanoo.

Menneisyys ei ole vain mielessä pyöriviä muistoja vaan elävää ympäristöä, joka hengittää menneisyyttä. Myös saamelaiset perinteet yhdistävät nykypäivän ihmisen aiemmin eläneisiin. Entiset elävät meissä -teoksen lähtökohtana on saamelaisten oma historiatietoisuus ja menneisyyden läsnäolo nykypäivässä, ”meijän historiat”.

”Se viittaa erityisesti kolmen-neljän sukupolven ajalta muistettaviin pienempiin historioihin, joissa paneudutaan yleensä perheiden, sukujen ja kylien erityispiirteisiin, omaan maankäyttöön tai muistoihin ’meijän ihmisistä’ (…) Historioita voivat olla ihmisten kertomukset nuoruudestaan, poliitikkojen menneeseen viittaavat perustelut toiminnalleen tai historialliset romaanit”, Lehtola kertoo. Uusia muistamisen keinoja ovat esimerkiksi saamelaisten omat museot ja arkistot.

Saamelaisten menneisyys on aina ajankohtainen, ja omat kertomukset ovat olennaisia keskusteltaessa esimerkiksi saamelaisia koskevasta totuus- ja sovintotyöstä. Lehtola tarkastelee myös näkökulmia palauttamispolitiikkaan, saamelaisia koskevien aineistojen saamiseen takaisin saamelaisten käyttöön. Palauttamispolitiikan tavoitteena on myös hahmotella uudelleen esineistä, kuten valokuvista, nousevaa tietoutta ja kokemuksia. Ne ovat siten tärkeä osa saamelaisten identiteettityötä.

”Ne ovat erityisiä ’tunnearkistoja’, jotka avaavat perheiden, sukujen ja paikallisten yhteisöjen omia historioita. Katse kääntyy saamelaisiin itseensä ja kurkistelee mykkien lähteiden antaman kuvan taakse”, Lehtola kertoo.

Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Arvostelukappaleet
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös PDF-muodossa.

Kirjoittaja

Veli-Pekka Lehtola, FT, on saamelaisen kulttuurin professori Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Hän on julkaissut lukuisia teoksia saamelaisten historiasta. Vuonna 2011 Suomen tietokirjailijat myönsi hänelle tietokirjailijapalkinnon tunnustuksena korkeatasoisesta tuotannosta.
YHTEYSTIEDOT

Veli-Pekka Lehtola
Entiset elävät meissä. Saamelaisten historiat ja Suomi
ISBN 9789523451674
Gaudeamus 2022



© Copyright Veli-Pekka Lehtola 2022  

Lea Virolainen & Lucci