Saamelaiset suomalaiset

Veli-Pekka Lehtola 2012: Saamelaiset suomalaiset. Kohtaamisia 1896-1953. Helsinki: SKS.

Mihin tähtäsivät suunnitelmat lappalaisten suojeluhankkeiksi Utsjoella ja Petsamossa? Millaista oli suomalainen kolonialismi Lapissa, ja miten saamelaiset siihen vastasivat? Mikä oli saamelaisten oma panos, kun heidän tulevaisuudestaan Suomessa päätettiin?

Saamelaiset suomalaiset on ensimmäinen laaja kokonaisesitys saamelaisten ja muun Suomen suhteista 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Se piirtää uusia tulkintoja niin valtion virallisesta saamelaispolitiikasta kuin kohtaamisesta kentälläkin - siitä, ketkä saamelaisasioista keskustelivat ja millaisista lähtökohdista suhteita luotiin.

Runsas kuvitus muodostaa oman tarinansa: yli 300 valokuvasta suuri osa on suomalaisten ottamia, mutta ne on tulkittu saamelaisten näkökulmasta.

Lue tarkempi tiedote sisällöstä.

Sisällysluettelo

Katso kirjan saamaa JULKISUUTTA.

Kanava-lehden palkintoehdokkaana

Kunniamaininta vuoden 2012 tiedekirjana, lue perustelut

 

Katso ja tilaa http://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=2535

Vertaile hintoja: http://www.vertaa.fi/historia_politiikka/9789522223319/veli_pekka_lehtola_saamelaiset_suomalaiset_-_kohtaamisia_1896-1953/specs.rhtml

< TAKAISIN

 

 

Tarkempi tiedote sisällöstä

Olivatko päättäjien ja saamelaisten suhteet 1900-luvun alkupuoliskolla monimuo­toi­sempia kuin on annettu ymmärtää? Mikä tarkoitus oli ”lappalaisten suojelualueilla”, jois­ta keskusteltiin suo­ma­laisessa julkisuu­dessa 1920- ja 1930-luvuilla? Miksi saa­melaisalueen historioissa korostetaan usein suomalaisten virkamiesten ja päättäjien toimintaa, mutta unohdetaan heidän taus­tallaan vaikuttaneet saa­me­laiset, jotka joh­dattivat heidät pai­kal­lisen kult­tuu­rin tuntemukseen?

Näitä kysymyksiä nostaa esiin professori Veli-Pekka Lehtolan uusi kirja Saamelaiset suomalaiset − kohtaa­mi­sia 1896-1953 (SKS), joka julkistetaan perjan­taina 3. helmikuuta Inarin Sii­dassa. Teos on ensimmäinen yleisesitys saamelaisten ja suomalaisten suhteista 1900-luvun al­ku­­puo­lis­kolla, mutta se kertoo humoristisestikin kohtaamisista monilla eri tasoilla, usein yksittäisten ihmisten kokemusten pohjalta.
 

Suojelualueita vai reservaatteja?

Lehtolan kirjan kiinnostavimpia historiallisia löytöjä ovat suunnitelmat saamelais­ten ”suo­je­lualueiden” perustamiseksi 1920- ja 1930-luvuilla. Utsjoen kunnan­val­tuus­to esitti vuon­na 1925 kuntansa muodostamista lappalaiseksi suojelualueeksi, jonne ei pitänyt sallia suoma­lais­ta uudisasutusta. Valtuuston mielestä kuntaan ei pitänyt sallia suomalaista uudisasutusta eikä rakentaa maantietä eikä puhelinverkkoa. Myös raja­vartioston perus­taminen ja suomalainen kansakoulu olivat epätoivottuja hankkeita.

Eduskuntaan asti edennyt ehdotusten lista oli suomalaisten päättäjien mielestä pöyris­tyt­tävä. Pel­kästään saa­me­laisista koos­tuva viral­linen hallintoelin asettui vastus­ta­maan kaikkia nii­tä kehityk­sen piirteitä, joita suomalaiset pitivät pyhinä: liikenne­ver­kos­ton rakentamista, maan­vil­jelyksen leviämistä, jat­ku­vaa väestönkasvua, koulu­sivis­tys­tä sekä rajojen valvontaa. Vielä pahempaa oli se, että lappalaiset halusivat hallin­noida aluetta itse.

Suomalaiset viranomaiset pitivät ehdotusta osoituksena harkitsemattomuudesta tai oppi­mattomuudesta. Se sivuutettiinkin eduskunnassa ilman kes­kus­telua. Sen sijaan julki­­suudessa se herätti kovasti keskustelua. Toiset pitivät sitä osoituksena utsjo­kelaisten terveestä kansallis­tun­nos­ta, joka halusi kehittää paikallisia oloja ”lappalaisten arvojen pohjalta”. Toisten mielestä uts­jokelaisilla esiintyi epäisänmaallisena separa­tis­mia, halua irtautua Suomesta. Kansal­lis­mieliset suomalaiset pitivät sitä Norjan sala­juonena, jossa yksinkertaisia lappalaisia käytettiin hyväksi.
 

Keskusteluja ja vaikenemista

Samantyyppistä ajatusta kolttasaamelaisten Suonikylän suojeluhankkeeksi kehiteltiin 1930-luvulla. Senkin alullepanijoina olivat koltat itse, mutta se otettiin vakavasti, kun paikal­linen kruu­nunvouti W. F. Planting ja suomalaisten lapinystävien yhdistys Lapin Sivistysseura al­koivat ajaa sitä. Hanketta kehiteltiin ministeriöissä ja Oulun maaherran toimistossa, ja se herätti jopa kansainvälistä huomiota.

Suojeluhanke kaatui kuitenkin paikallisten viranomaisten, kuten Petsamon kunnan ja met­sä­­hallituksen, vastustukseen. Lopullisen kuoliniskun sille antoi Lapin lää­nin­­hallitus, joka aloitti toimintansa vuonna 1938. Lehtolan mielestä tapaus osoittaa, että saa­melaisasioiden vastustajina eivät aina olleet kaukaiset ”Helsingin herrat”, vaan vastustusta löy­tyi lähempääkin.

Lehtolan kirjan perusteella saamelaisasioista keskusteltiin jopa vilkkaasti 1900-luvun al­ku­puo­liskolla. Ennen toista maailmansotaa saamelaisten etuja puolustivat lä­hin­nä suomalaiset la­pin­ystävät, jotka tekivät ehdotuksia ja aloitteita saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvien oi­keuksien ajamiseksi. Lehtola kuvaa hyvin kiinnostavasti sitä, miten näiden lapinystävien taustalla oli saamelaisia persoonallisuuksia (Lehtolan sanoin ”kulttuurisia tulkkeja”), jotka vaikuttivat sekä lapinystävien tietämykseen että jopa heidän aloitteidensa sisältöihin. 

Saamelaisten asioista keskusteltiin hyvin nykyaikaiselta kuulostavin käsittein, kuten puhumalla ”ihmis-oikeuksista” ja ”kielellisestä suojelusta”. Monet aloitteet ja keskustelut perusteltiin kuitenkin kumoon aina samanlaisilla perusteluilla saamen kielen pienuudesta ja hajanai­suudesta, ”kehityksen” asettamista tarpeista ja katoavan kielen hyödyttömyydestä suo­ma­lai­ses­sa yhteiskunnassa. Tämä oli sitä näkymätöntä suomalaista kolonialismia, joka on eräs Leh­tolan kirjan perusteema.

 

Perustelut kunniamaininnalle vuoden 2012 tiedekirjaksi

(http://www.tsv.fi/vtk/vtk12.htm):

”Veli-Pekka Lehtolan teos on aiempiin luentoihin ja artikkeleihin sekä uuteen tutkimukseen perustuva laaja yleiskatsaus saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin kohtaamisista aikana, jolloin hallinto ja tieteellinen tutkimus osoittivat runsaasti kiinnostusta saamelaisalueita kohtaan. Ajanjakson mittavien muutosten vaikutukset saamelaisyhteisöön on kuvattu tarkasti ja sattuvasti niin viranomaistoiminnan, yhteiskunnallisen kehityksen, elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja koulutuksen kuin yksittäisten perheiden näkökulmasta.

Kirjan ensisijainen tavoite on edistää saamelaisten tietoisuutta itsestään, historiastaan ja kulttuuristaan. Tämä lähestymistapa avaa myös valtaväestöön kuuluvalle lukijalle saamelaisyhteisön ja Lapin ainutlaatuisella ja antoisalla tavalla. Kirja onkin omiaan lisäämään keskinäistä ymmärtämystä saamelaisyhteisön ja suomalaisten välillä. Saamelaiset suomalaiset on vahva ja ajankohtainen puheenvuoro saamelaiskulttuurin ja -yhteisön tunnetuksi tekemiseksi. Se myös osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun saamelaisten taloudellisista ja kulttuurisista olosuhteista sekä suomalaisten suhtautumisesta muihin etnisiin ryhmiin.

Kirja on eittämättä tulevaisuuden klassikko.”

 

Kirjan saamaa julkisuutta

Inkeri Ahvenisto: Saamelaisten kansanopetuksesta Suomessa. Kasvatus & Aika 4 / 2013.

Maria Lähteenmäki: Monipuolinen yleisesitys saamelaisten positioista. Jänkä 1 / 2013.

Heli Saarinen: Saamelaisten lyhyt historia. Kulttuurintutkimus 3 / 2012.

Lassi Saressalo: Uusia näkökulmia lapintutkimukseen. Hiidenkivi 6 / 2012.

Kolmen raati: Kenelle Lapin nykykirjailijalle pitäisi myöntää Finlandia-palkinto? Inarilainen 19. 12. 2012.

Lassi Saressalo: Uusia näkökulmia lapintutkimukseen. Suomen Kotiseutuliitto: Kirjamakasiini 9. 11. 2012. Ks. http://www.kotiseutuliitto.fi/saamelaiset-suomalaiset

Ville Paso: Tuntematon saamelainen. Rajaseutujen kansa taisteluissa, evakoissa ja tuhon keskellä. Ruotuväki 19 / 2012.

Sirpa Aalto: Nomadisen kansan historia avautuu. Kanava 7/2012, 65-67.

Kanava-lehden ja Otavasäätiön uuden tietokirjapalkinnon ehdokkaana ks. http://www.hs.fi/kulttuuri/Kanava-lehti+perusti+uuden+tietokirjapalkinnon/a1305608352933

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kanava-tietokirjapalkinnon-ehdokkaat-julki

Marja Nousiainen: Palanen saamelaisten historiaa on valmiina. - Tietysti. Uutta tieteen ääreltä (Suomen Akatemian verkkosivut) 15. 10. 2012 ks. http://www.tietysti.fi/fi/T/Tiedeuutiset2/Tata-tutkimme/Palanen-saamelaisten-historiaa-on-valmiina/

Anna Nieminen: Veli-Pekka Lehtola valottaa saamelaisten ja suomalaisten kohtaamista. Eläkeläinen nro 3, toukokuu 2012.

Irene Piippola: Saamelais-suomalaiset suhteet. Kirjava kirjasto ks. http://kirjavakirjasto.wordpress.com/2012/04/20/saamelais-suomalaiset-suhteet/

Tapani Niemi: “Saamelaiskulttuurin professori saamelaiskysymyksestä” (haastattelu.) Lapin Radio 12. 4. 2012 ks. http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/radio/1521268 (poistuu 12.7.2012)

Yrjö Rautio: Kohtaamisia Saamenmaassa. Apu 13/2012.

Marja Tuominen: Missä lappi ja lanta kohtasivat. Kide 4 / 2012.

Veli-Pekka Lehtola: Radikaali ehdotus saamelaisten maaksi 60 vuotta sitten. Kaleva 3. 4. 2012.

“Lehtola: Sápmelašmeroštallama viiddideapmi moivešii sámedikki iešmearridanválddi.” Ođđasat 2. 4. 2012.

Päivi Köngäs: “Professori Veli-Pekka Lehtola...” (haastattelu). Pohjois-Suomen uutiset 30. 3. 2012 ks. http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1551075.

"Saamelaiset suomalaiset myytiin loppuun." http://www.oululehti.fi/etusivu/saamelaiset_suomalaiset_myytiin_loppuun_5738291.html

http://yle.fi/sapmi/oddasat/2012/03/saamelaiset_suomalaiset_-girjjis_deaddiluvvo_oa_preanttus_3335608.html

http://yle.fi/sapmi/oddasat/2012/03/lehtola_historjagirjji_measta_vuvdon_lohppii_3315469.html

31. 3. Jouko Huru: Suomalaisten kolonialismi saamelaisia kohtaan liioittelua. Kansan Uutisten Viikkolehti, ks. myös http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2765524/suomalaisten-kolonialismi-saamelaisia-kohtaan-liioittelua

Yle Oulu 23. 2. – Risto Degerman: Jälkitulilla. Keskusteluohjelma. Vieraana Veli-Pekka Lehtola.

Kaleva 13. 2. – Esko Aho: Ihmiskohtaamisia. Uusi teos valottaa saamelaisten ja suomalaisten suhteita 1900-luvun alkupuoliskolla. Ks. http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/ihmiskohtaamisia/567708/

Lapin Kansan verkkosivut 6. 2. – Seija Lappalainen: ”Suomalainen menee läpi harmaan kiven – Saamelainen ymmärtää kiertää sen”
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194719499944/artikkeli/+suomalainen+menee+lapi+harmaan+kiven+saamelainen+ymmartaa+kiertaa+sen+.html

Kotimaa 6.2. – Taneli Kylätasku: ”Kirkko ei ollut suurin kolonialisti saamelaisten historiassa”
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kulttuuri/7382-kirkko-ei-ole-suurin-kolonialisti-saamelaisten-historiassa

Kauppalehti 6. 2. – Seija Lappalainen: Saamelaiset eivät olleet avuttomia ja uhreja.

Kansan Tahto 6. 2. – Maija Aalto: Helsingin herrat tunnettiin Saamenmaassa kauan sitten – Veli-Pekka Lehtolan uusi teos porautuu saamelaisten ja suomalaisten suhteisiin

Lapin Kansa 6. 2. – Seija Lappalainen: Lapinystäviä ja kehityksen jarruja. Saamelaiset vaikuttivat tulkkeina ja välittäjinä enemmän kuin uskottiin.

Pohjolan Sanomat 5. 2. – Pääkirjoitus: Saamelaisten asiat edistyvät
http://www.pohjolansanomat.fi/Mielipide/1194719170415/artikkeli/saamelaisten+asiat+edistyvat.html

Lapin Kansa sámegielat siiddut 4. 2. – Sulo Leemet Aikio: Historjádieđu mielde gielda gáibidii Ohcejohkii suodjalanguovllu sámiide
http://www.lapinkansa.fi/Sagat/1194719008700/artikkeli/ohcejohka+bivddii+s+miid+suodjaleami+o+a+ssiid+vuost+g+vnnaha+historj+dutki.html

Tv-ođđasat (Saamen tv-uutiset) 3. 2. – Maiju Länsman: Dutki: Maid Suomas leamaš kolonialisma
http://yle.fi/sapmi/oddasat/2012/02/dutki_maid_suomas_leamas_kolonialisma_3229297.html

Rauhan Tervehdys 3. 2. – Timo Juhani Takalo: Kirkonmiehet saamelaisten asialla http://www.rauhantervehdys.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010103
Suomenmaa 3. 2. – Annukka Kantola: Kahden kansan kohtaamisia Lapissa. Saamelaiset olivat Suomessa syrjään työnnettyjä, mutta eivät uhreja.

Sámeradio (Saamelaisradio) 3. 2. – Niilo Pajuranta: Sámiid ja suopmelaččaid gaskavuođaid birra (jearahallan)

JULKISTAMISTILAISUUS 3. 2. – Inarin Siidassa ks. kuvagalleria

Inarilainen 1. 2. – Anna Nieminen: Veli-Pekka Lehtola jännittää tulevaa kirjaansa

Aamulehden yleisönosasto 30. 1.  – Jouni Kitti: Totta ja tarua saamelaisuudesta (vastine Simopekka Virkkulan kirjoitukseen)

Inarilainen 21. 1. – J(aakko) P(eltomaa): Veli-Pekka Lehtolan suurteos kertoo saamelaisten ja suomalaisten suhteista

Aamulehti 20. 1. 2012 – Simopekka Virkkula: Puheenaihe: Saamelaisilla on täysi syy korottaa äänensä – kurja kohtelu on totta
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194715988026/artikkeli/puheenaihe+saamelaisilla+on+syy+korottaa+aanensa+kurja+kohtelu+on+totta.html

 



© Copyright Veli-Pekka Lehtola 2017  

Lea Virolainen & Lucci