|
Veli-Pekka Lehtola 2012: Saamelaiset suomalaiset. Kohtaamisia 1896-1953. Helsinki: SKS. Mihin tähtäsivät suunnitelmat lappalaisten suojeluhankkeiksi Utsjoella ja Petsamossa? Millaista oli suomalainen kolonialismi Lapissa, ja miten saamelaiset siihen vastasivat? Mikä oli saamelaisten oma panos, kun heidän tulevaisuudestaan Suomessa päätettiin? Saamelaiset suomalaiset on ensimmäinen laaja kokonaisesitys saamelaisten ja muun Suomen suhteista 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Se piirtää uusia tulkintoja niin valtion virallisesta saamelaispolitiikasta kuin kohtaamisesta kentälläkin - siitä, ketkä saamelaisasioista keskustelivat ja millaisista lähtökohdista suhteita luotiin. Runsas kuvitus muodostaa oman tarinansa: yli 300 valokuvasta suuri osa on suomalaisten ottamia, mutta ne on tulkittu saamelaisten näkökulmasta. Lue tarkempi tiedote sisällöstä. Katso kirjan saamaa JULKISUUTTA. Kanava-lehden palkintoehdokkaana Kunniamaininta vuoden 2012 tiedekirjana, lue perustelut
Katso ja tilaa http://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=2535 Vertaile hintoja: http://www.vertaa.fi/historia_politiikka/9789522223319/veli_pekka_lehtola_saamelaiset_suomalaiset_-_kohtaamisia_1896-1953/specs.rhtml
Tarkempi tiedote sisällöstäOlivatko päättäjien ja saamelaisten suhteet 1900-luvun alkupuoliskolla monimuotoisempia kuin on annettu ymmärtää? Mikä tarkoitus oli ”lappalaisten suojelualueilla”, joista keskusteltiin suomalaisessa julkisuudessa 1920- ja 1930-luvuilla? Miksi saamelaisalueen historioissa korostetaan usein suomalaisten virkamiesten ja päättäjien toimintaa, mutta unohdetaan heidän taustallaan vaikuttaneet saamelaiset, jotka johdattivat heidät paikallisen kulttuurin tuntemukseen? Näitä kysymyksiä nostaa esiin professori Veli-Pekka Lehtolan uusi kirja Saamelaiset suomalaiset − kohtaamisia 1896-1953 (SKS), joka julkistetaan perjantaina 3. helmikuuta Inarin Siidassa. Teos on ensimmäinen yleisesitys saamelaisten ja suomalaisten suhteista 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta se kertoo humoristisestikin kohtaamisista monilla eri tasoilla, usein yksittäisten ihmisten kokemusten pohjalta. Suojelualueita vai reservaatteja? Lehtolan kirjan kiinnostavimpia historiallisia löytöjä ovat suunnitelmat saamelaisten ”suojelualueiden” perustamiseksi 1920- ja 1930-luvuilla. Utsjoen kunnanvaltuusto esitti vuonna 1925 kuntansa muodostamista lappalaiseksi suojelualueeksi, jonne ei pitänyt sallia suomalaista uudisasutusta. Valtuuston mielestä kuntaan ei pitänyt sallia suomalaista uudisasutusta eikä rakentaa maantietä eikä puhelinverkkoa. Myös rajavartioston perustaminen ja suomalainen kansakoulu olivat epätoivottuja hankkeita. Eduskuntaan asti edennyt ehdotusten lista oli suomalaisten päättäjien mielestä pöyristyttävä. Pelkästään saamelaisista koostuva virallinen hallintoelin asettui vastustamaan kaikkia niitä kehityksen piirteitä, joita suomalaiset pitivät pyhinä: liikenneverkoston rakentamista, maanviljelyksen leviämistä, jatkuvaa väestönkasvua, koulusivistystä sekä rajojen valvontaa. Vielä pahempaa oli se, että lappalaiset halusivat hallinnoida aluetta itse. Suomalaiset viranomaiset pitivät ehdotusta osoituksena harkitsemattomuudesta tai oppimattomuudesta. Se sivuutettiinkin eduskunnassa ilman keskustelua. Sen sijaan julkisuudessa se herätti kovasti keskustelua. Toiset pitivät sitä osoituksena utsjokelaisten terveestä kansallistunnosta, joka halusi kehittää paikallisia oloja ”lappalaisten arvojen pohjalta”. Toisten mielestä utsjokelaisilla esiintyi epäisänmaallisena separatismia, halua irtautua Suomesta. Kansallismieliset suomalaiset pitivät sitä Norjan salajuonena, jossa yksinkertaisia lappalaisia käytettiin hyväksi. Keskusteluja ja vaikenemista Samantyyppistä ajatusta kolttasaamelaisten Suonikylän suojeluhankkeeksi kehiteltiin 1930-luvulla. Senkin alullepanijoina olivat koltat itse, mutta se otettiin vakavasti, kun paikallinen kruununvouti W. F. Planting ja suomalaisten lapinystävien yhdistys Lapin Sivistysseura alkoivat ajaa sitä. Hanketta kehiteltiin ministeriöissä ja Oulun maaherran toimistossa, ja se herätti jopa kansainvälistä huomiota. Suojeluhanke kaatui kuitenkin paikallisten viranomaisten, kuten Petsamon kunnan ja metsähallituksen, vastustukseen. Lopullisen kuoliniskun sille antoi Lapin lääninhallitus, joka aloitti toimintansa vuonna 1938. Lehtolan mielestä tapaus osoittaa, että saamelaisasioiden vastustajina eivät aina olleet kaukaiset ”Helsingin herrat”, vaan vastustusta löytyi lähempääkin. Lehtolan kirjan perusteella saamelaisasioista keskusteltiin jopa vilkkaasti 1900-luvun alkupuoliskolla. Ennen toista maailmansotaa saamelaisten etuja puolustivat lähinnä suomalaiset lapinystävät, jotka tekivät ehdotuksia ja aloitteita saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvien oikeuksien ajamiseksi. Lehtola kuvaa hyvin kiinnostavasti sitä, miten näiden lapinystävien taustalla oli saamelaisia persoonallisuuksia (Lehtolan sanoin ”kulttuurisia tulkkeja”), jotka vaikuttivat sekä lapinystävien tietämykseen että jopa heidän aloitteidensa sisältöihin. Saamelaisten asioista keskusteltiin hyvin nykyaikaiselta kuulostavin käsittein, kuten puhumalla ”ihmis-oikeuksista” ja ”kielellisestä suojelusta”. Monet aloitteet ja keskustelut perusteltiin kuitenkin kumoon aina samanlaisilla perusteluilla saamen kielen pienuudesta ja hajanaisuudesta, ”kehityksen” asettamista tarpeista ja katoavan kielen hyödyttömyydestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä oli sitä näkymätöntä suomalaista kolonialismia, joka on eräs Lehtolan kirjan perusteema.
Perustelut kunniamaininnalle vuoden 2012 tiedekirjaksi(http://www.tsv.fi/vtk/vtk12.htm): ”Veli-Pekka Lehtolan teos on aiempiin luentoihin ja artikkeleihin sekä uuteen tutkimukseen perustuva laaja yleiskatsaus saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin kohtaamisista aikana, jolloin hallinto ja tieteellinen tutkimus osoittivat runsaasti kiinnostusta saamelaisalueita kohtaan. Ajanjakson mittavien muutosten vaikutukset saamelaisyhteisöön on kuvattu tarkasti ja sattuvasti niin viranomaistoiminnan, yhteiskunnallisen kehityksen, elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja koulutuksen kuin yksittäisten perheiden näkökulmasta. Kirjan ensisijainen tavoite on edistää saamelaisten tietoisuutta itsestään, historiastaan ja kulttuuristaan. Tämä lähestymistapa avaa myös valtaväestöön kuuluvalle lukijalle saamelaisyhteisön ja Lapin ainutlaatuisella ja antoisalla tavalla. Kirja onkin omiaan lisäämään keskinäistä ymmärtämystä saamelaisyhteisön ja suomalaisten välillä. Saamelaiset suomalaiset on vahva ja ajankohtainen puheenvuoro saamelaiskulttuurin ja -yhteisön tunnetuksi tekemiseksi. Se myös osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun saamelaisten taloudellisista ja kulttuurisista olosuhteista sekä suomalaisten suhtautumisesta muihin etnisiin ryhmiin. Kirja on eittämättä tulevaisuuden klassikko.”
Kirjan saamaa julkisuuttaInkeri Ahvenisto: Saamelaisten kansanopetuksesta Suomessa. Kasvatus & Aika 4 / 2013. Maria Lähteenmäki: Monipuolinen yleisesitys saamelaisten positioista. Jänkä 1 / 2013. Heli Saarinen: Saamelaisten lyhyt historia. Kulttuurintutkimus 3 / 2012. Lassi Saressalo: Uusia näkökulmia lapintutkimukseen. Hiidenkivi 6 / 2012. Kolmen raati: Kenelle Lapin nykykirjailijalle pitäisi myöntää Finlandia-palkinto? Inarilainen 19. 12. 2012. Lassi Saressalo: Uusia näkökulmia lapintutkimukseen. Suomen Kotiseutuliitto: Kirjamakasiini 9. 11. 2012. Ks. http://www.kotiseutuliitto.fi/saamelaiset-suomalaiset Ville Paso: Tuntematon saamelainen. Rajaseutujen kansa taisteluissa, evakoissa ja tuhon keskellä. Ruotuväki 19 / 2012. Sirpa Aalto: Nomadisen kansan historia avautuu. Kanava 7/2012, 65-67. Kanava-lehden ja Otavasäätiön uuden tietokirjapalkinnon ehdokkaana ks. http://www.hs.fi/kulttuuri/Kanava-lehti+perusti+uuden+tietokirjapalkinnon/a1305608352933 http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kanava-tietokirjapalkinnon-ehdokkaat-julki Marja Nousiainen: Palanen saamelaisten historiaa on valmiina. - Tietysti. Uutta tieteen ääreltä (Suomen Akatemian verkkosivut) 15. 10. 2012 ks. http://www.tietysti.fi/fi/T/Tiedeuutiset2/Tata-tutkimme/Palanen-saamelaisten-historiaa-on-valmiina/ Anna Nieminen: Veli-Pekka Lehtola valottaa saamelaisten ja suomalaisten kohtaamista. Eläkeläinen nro 3, toukokuu 2012. Irene Piippola: Saamelais-suomalaiset suhteet. Kirjava kirjasto ks. http://kirjavakirjasto.wordpress.com/2012/04/20/saamelais-suomalaiset-suhteet/ Tapani Niemi: “Saamelaiskulttuurin professori saamelaiskysymyksestä” (haastattelu.) Lapin Radio 12. 4. 2012 ks. http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/radio/1521268 (poistuu 12.7.2012) Yrjö Rautio: Kohtaamisia Saamenmaassa. Apu 13/2012. Marja Tuominen: Missä lappi ja lanta kohtasivat. Kide 4 / 2012. Veli-Pekka Lehtola: Radikaali ehdotus saamelaisten maaksi 60 vuotta sitten. Kaleva 3. 4. 2012. “Lehtola: Sápmelašmeroštallama viiddideapmi moivešii sámedikki iešmearridanválddi.” Ođđasat 2. 4. 2012. Päivi Köngäs: “Professori Veli-Pekka Lehtola...” (haastattelu). Pohjois-Suomen uutiset 30. 3. 2012 ks. http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1551075. "Saamelaiset suomalaiset myytiin loppuun." http://www.oululehti.fi/etusivu/saamelaiset_suomalaiset_myytiin_loppuun_5738291.html http://yle.fi/sapmi/oddasat/2012/03/saamelaiset_suomalaiset_-girjjis_deaddiluvvo_oa_preanttus_3335608.html http://yle.fi/sapmi/oddasat/2012/03/lehtola_historjagirjji_measta_vuvdon_lohppii_3315469.html 31. 3. Jouko Huru: Suomalaisten kolonialismi saamelaisia kohtaan liioittelua. Kansan Uutisten Viikkolehti, ks. myös http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2765524/suomalaisten-kolonialismi-saamelaisia-kohtaan-liioittelua Yle Oulu 23. 2. – Risto Degerman: Jälkitulilla. Keskusteluohjelma. Vieraana Veli-Pekka Lehtola. Kaleva 13. 2. – Esko Aho: Ihmiskohtaamisia. Uusi teos valottaa saamelaisten ja suomalaisten suhteita 1900-luvun alkupuoliskolla. Ks. http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/ihmiskohtaamisia/567708/ Lapin Kansan verkkosivut 6. 2. – Seija Lappalainen: ”Suomalainen menee läpi harmaan kiven – Saamelainen ymmärtää kiertää sen” Kauppalehti 6. 2. – Seija Lappalainen: Saamelaiset eivät olleet avuttomia ja uhreja. Kansan Tahto 6. 2. – Maija Aalto: Helsingin herrat tunnettiin Saamenmaassa kauan sitten – Veli-Pekka Lehtolan uusi teos porautuu saamelaisten ja suomalaisten suhteisiin Lapin Kansa 6. 2. – Seija Lappalainen: Lapinystäviä ja kehityksen jarruja. Saamelaiset vaikuttivat tulkkeina ja välittäjinä enemmän kuin uskottiin. Pohjolan Sanomat 5. 2. – Pääkirjoitus: Saamelaisten asiat edistyvät JULKISTAMISTILAISUUS 3. 2. – Inarin Siidassa ks. kuvagalleria Inarilainen 1. 2. – Anna Nieminen: Veli-Pekka Lehtola jännittää tulevaa kirjaansa Aamulehden yleisönosasto 30. 1. – Jouni Kitti: Totta ja tarua saamelaisuudesta (vastine Simopekka Virkkulan kirjoitukseen) Inarilainen 21. 1. – J(aakko) P(eltomaa): Veli-Pekka Lehtolan suurteos kertoo saamelaisten ja suomalaisten suhteista Aamulehti 20. 1. 2012 – Simopekka Virkkula: Puheenaihe: Saamelaisilla on täysi syy korottaa äänensä – kurja kohtelu on totta |
